Thursday, 01 March 2007 14:44
Áillohačča (Nils-Aslak Valekapää) vuosttas girjji namma lea ”Terveisiä Lapista” – Dearvvuođat Sámieatnamis. Son čálii suomagillii dan dihte go sávai ahte stuorservvodaga Suomabealde galggalii ipmirdit. Go dat uhca girjjáš jorgaluvvui dárogillii (ođđa darogillii) de čálii son dasa ovdasáni. Dan ovdasánis (čállojuvvon Návuonas njukčamánu 1978) lohká ná: ”Duođai ovdánahttojuvvon stáhtat čađahit álbmotgoddima vara haga, rumašlaš veahkaválddi haga. Nuvt lea.”
Dan bálgá nalde lea ain Ruoŧŧa. Muhto Norga lea čállán vuollái ILO 169, lea ásahan Finnmárkku opmodat ja áigu ásahit Hålogalándda opmodat. Norggas leat ea.ea. Sámi Kulturmuitosuodjálus, Sámi Allaskuvla mii fargga šaddá universitehttan ja Sámi Oahpahusráđđi. Norggas leat eanaeaiggádat heaitán stevdnet boazodoalliid duopmostuoluide, dan dihte go dáppe eanaeaiggádat fertejit buktit duođaštusaid… Buot ii leat ráfi ja illu Norgga bealdege, muhto vuioggalaš bálgá nalde leat. Dáppe geahččalit čađahit ”ovdáneami” mii sisttisdoallá maiddái sápmelaččaid. ”Norgga stáhtta lea huksejuvvon guovtte álbmoga nala”, cealká: ”sápmelaččat ja dažat”. Norggas, Suomas ja Ruoššas lea eamiálbmotsuodjálus čállojuvvon vuođđoláhkii. Ruoŧas ii.
VUOS VÁLDET Vuos váldet juoidá soapmásis – dat gohčoduvvo SUOLÁDEAPMI. De gáibidit ahte sii geat leat suoláduvvon galget máksit vai besset geavahit dan mii lea suoláduvvon – dat gohčoduvvo VUORTNUHEAPMI. De namahit stáhtalaš diggostalli, gii ÁITAGIIGUIN áigu bágget suoládeami ja vuortnuheami oaffariid máksit.
Ruoŧa stáhtalaš eiseválddit ja duopmostuolut meannudit dugo vearrámus maffia. Ale čuoččut ahte eai leat boares vuoigatvuođat boazoealádii Dalarnis, Härjedalis ja Jienemes (Jämtlánddas). 1000-loguin leai sámi boazodoallu juobe Mälardalis ja ain maŋŋit 1700-loguin. Ferte jearrat leatgo Ruoŧa duopmostuoluide nammaduvvon duopmárat ”dáidoliiggis” – aisttan Jan Guillou, go čálii dan sivaheaddji birra, gii ii háliidan sivahit dekálas ”Beastte ovtta gumppe – báže ovtta sapmelačča” … ?
”Lea stuorra vuostálasvuohta das ahte ruoŧa vuoigatvuođavuogádat, mii lea huksejuvvon ruoŧa kulturárbbi nala, bidjá álbmot, geas lea áibbas earálágán kultuvra, duopmostuolui ja dubme ráŋggáštusaid. Munnje orui leamen áššimeanut gos buot dáhpáhuvvá nuppi beale eavttuid mielde.
Buvttán jearaldaga sáhttetgo sápmelaččat oppanassiige oažžut vuoiggalaš giehtadallama diekkár
dilis. Veahá garrasit sáhttit govahallat vuostedili: eanaeaiggádat biddjojuvvojit sámi duopmo-stuolu ovdii.” (Váttis jáhkkit, muhto Stefan Nolervik, ÖP, lea čállán dán, 11-11-2005 !!!).
Nu gohčoduvvon boazoealátášši Härjedalas álggahuvvui 1995. Jearaldat leai ležžego boazodoallit vuoigatvuohta dálveguohtomii, ášši mii eanaeaiggádat eai oaivvildan. Guokte arkeologa, Inger Zachrisson (boazodoalliid bealis) ja Evert Badou (eanaeaiggádiid bealis), leigga gohčoduvvon vihtanin. Duopmu bođii guovvamánu 1996. Eanaeaiggádat vuite buot čuoggáid mielde….
TORVALD FALCH lea Sámi Kulturmuitosuodjálusa jođiheaddji Norgga bealde. ”Sámi ovdahistorjjás” (Várjjat Sámi Musea/Varanger Samiske museum 2004) Falch lohká ná:
”Nugo mii leat gullan, de sámi kultuvra šaddá dađistaga maŋimus guovtte duhátjagi ovdal Kr. Sámi kultuvra šaddá geađgeáigeservvodagain dain guovlluin, gos sápmelaččat dovddus historjjálaš áiggis leat orrun ja odne orrut ja eallit. Vaikko historjjálaš dovddus sámi kulturdovdomearkkaid eai sáhte geassit guhkkelebbui go 2000-1500 ovdal Kr., de leat dieđusge ”ovda-sámi” servvodagat eaktun maŋit sámi servvodagaide. Lea maiddái dehálaš áicat ahte stuora osiide dálá sámi ealáhus- ja orrunguovlluin, de ii šaddan eará dovddus kultuvra go sámi kultuvra.”
Falch joatká:
”Lean dán sáhkavuorus geahččalan čájehit ahte ipmárdus ja máhttu ovdahistorjjás váikkuhit politihka ja hálddahusa. Neutraliserejuvvon ja generaliserejuvvon dološvuohta šaddá kultuvrralaš eatnetlogu dološvuohtan. Dat rievida eamiálbmogiin ja unnitloguin historjjá, fámu ja hálddašeami ovddidit iežaset kultuvrra ja eallinvuogi. Dan dihte lea hástalus dutkamii ja hálddahussii addit cealkámušaid eamiálbmogiid ovdahistorjjás ja historjjás. Jávohisvuohta servvodatságastallamis lea maiddái cealkámuš, cealkámuš mii duođašta ahte dološvuohta gullá eanetlohkui.”
OVDDIT SÁMIÁLBMOGAS leai hui buorre čálos Gárasavvonis. Lea hui morašlaš ahte ságastallan eamiálbmogiid vuiogatvuođaid birra lea skiervanan nu dievaslaččat go dáppe. Muhto vaikko man ollu n.g. ”kvenat” vigget čuožžuhit ahte sii leat eamiálbmot (muhto almmatge eai hálit čállit vuollái ILO 169 ?), de ii leat dat historjjálaččat duohta.
Historjjálaš kvenat/birkelaččat leat eanemus dovdosat sámi siiddaid rievidemiin ja vearrováldimiin
ja gávppašeamiin sámi siiddaiguin.
”Birkelaččat meahcástedje, guolástedje, gávppašedje ja sis ledje šibihat. Sii ledje geatnegahtton váráiduhttit sápmelaččaid gávpegálvvuiguin. Sii ledje maiddái vearrováldit ja dolle riektimeanuid isitvuođaset vuođul, juohkehaš daid sápmelaččaid gaskkas, geat ledje sin opmodat. Juohke birkelaččas ledje máŋga sápmelačča, geain son gáibidii vearu, ja sii árbejuvvojedje birkelačča sogas. (T.I. Itkonen).
Juos áigo rievidit ja váldit vearuid, de ferte leahkit soapmásat, geain sáhttá rievidit ja gáibidit vearuid. Geat ledje dalle vuosttažat – rievvárat dahje rieviduvvomat? Máŋga birkelačča ledje riggámusaid gaskkas dološ Ruoŧas. Sii stajidedje go dáhttojedje dasságo Gustaf Wasa fuomihii ahte sii fillejedje su ja válde maiddái su oasi ”sámivearus”. De son namahii ”sámifálddiid”, geat ledje ”Kruvnno” gulolaččat. Soames birkelaččat šadde ”sámifáldin”… Otná n.g.”kvenat” berrejit diehtit dan. ”Kvenat” eai leat eamiálbmot. ”Me´än kieli” ii leat sierra giella. Dat lea suoma suopman. ”Kvenat” lea odne nášuvnnalaš unnitlohku Norggas ja Ruoŧas. Muđui ”kvenain” lea oppa Suopma duogašin – historjjálaččat, kultuvrralaččat ja gielalaččat. Iigo dat livčče doarvái ?
Go historjjálaš kvenat bohte Sápmái, de mii leimmet jo dáppe. Kvenat oassálaste Sámi vuollásteamis ja koloniseremis (geahča ILO 169) – vuos Novgoroda vuolde, dasto vearrováldin Ruoŧa guovddášválddi ovddas.
VUOSTTA_ JA MA_IMU_ mis lea geatnegasvuohta várjalit sámegiella. Giella lea čiekŋalis diehtoája. Juos buot sápmelaččat máhtášedje sámegiela, de jáhkán ahte eai livčče nu ollu boasttoipmárdusat ja soahpameahttunvuođat sápmelaččaid gaskkas. Giela mielde čuvvot dieđut, jurddašanvuogit, ipmárdusat ja árbevierut. Mus čuožžela váibmu go gulan dahje logan sápmelaččaid geat leat váldán duohkásis eanetlogu álbmogiid jurddašanvugiid ja dajahusaid ja daiguin fallehit eará sápmelaččaid.
Mii dárbbašit sámegiela hálddašit ja ovddidit min kulturárbbi. Mii dárbbašit sámegiela dutkat min iehčamet ovdahistorjjá ja historjjá. Mii dárbbašit sámegiela nannudit min identitehta. Giella lea fápmu.
Máŋga eastadusat leat ovddas. Muhto daid eastadusaid badjel ferte vuoitit. Vuosttažettiin stuorservvodaga dáhtuhisvuohta duohtandahkat sin lohpádusaideaset. ”SOU 2006:19 Váldit giellan ruovttoluotta: dahkamusat nannudit sámegiela” lohká ea.ea. ahte sámi integrerema ferte hukset bajás – iige njeaidit. Sámi mánát – ja oppa sámi álbmot – eai galgga gillát dan dihte go gielddat eai čuovo giellalága. Visot sámi giellaoahpahus ferte huksejuvvot bajás, buot surggiin, buot dásiin. Mii dárbbašit eanet sámi oahpaheaddjiid. Stipenddat ja virgelohpi olles bálkkáin daidda oahpaheaddjiide geat háliidit oahpahallat sámegiela livččii vejolaš čađahit (dugo lea dahkkon Norggas).
Norggas lea vejolaš lohkat teaksta-TV sámegillii ja sáddet mms ja sms sámegillii, ja sámi giellaláhka lea viiddis ja vuđolaš. Stáhtalaš eiseválddit leat dál biddjan johtui ”Mu siidu” Interneahtas – gos sáhttá váldit oktavuođa oppa almmolaš hálddáhusain maiddái sámegillii.
Ruoŧas ii sáhtege sáddet e-poasttage sámegillii eiseválddiide…
Návdi
Last Updated on Thursday, 01 March 2007 14:44
